Kuvataiteen
opiskelussa keskeistä on oman ilmaisukielen löytäminen, mikä tapahtuu hitaasti,
kokeilujen ja epäonnistumisten kautta eikä siihen ole olemassa valmiita malleja
tai selkeästi viitoitettua opiskeluväylää. Taiteilijuuteen ja luovuuteen sisältyy aina tuoreiden näkökulmien kehittäminen
ja vanhoista malleista irtautuminen.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa opetuksessa tulee ottaa huomioon sekä käsitteellisyyden että
käsityöläisyyden osaaminen – teoria ja käytäntö.
Kuvataiteen opiskelu
Kuvataiteilijaksi
valmistuu taidealan yliopistoista ja ammattikorkeakouluista vuosittain noin
250 taiteilijaa. Tämän lisäksi toisen asteen tutkinnon kuvataiteen alalta
suorittaa vuosittain noin 200 henkilöä, joista useimmat hakeutuvat alan jatko-opintoihin. Kuvataiteilijaksi voi
opiskella myös muutamissa muissa oppilaitoksissa, kuten Vapaassa taidekoulussa,
Taidekoulu Maassa sekä Alfa Art taideoppilaitossa. Näiden lisäksi kuvataiteen koulutusta annetaan lukuisissa toisen asteen oppilaitoksissa ja joissakin yksityisissä
taidekouluissa.
Kuvataide työelämässä
Taiteilijoilla
on monesti usean erikoisalan koulutusta monista eri paikoista. Koulutuksen
merkitys on korostunut ja taiteilijaksi tullaan nykyisin formaalisten opintojen
ja tutkinnon kautta. Itseoppineiden osuudet kentälle tulevista taiteilijoista
ovat supistuneet olemattomiin.
Kuvataiteilijan työ on
itsenäistä ammatin harjoittamista. Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon
suorittaneet työskentelevät pää- tai sivutoimisesti taideaineiden opettajina
kansalais- ja työväenopistoissa tai kuvataidekouluissa. Kuvataiteen
maisteriohjelmasta valmistuneet voivat työskennellä esimerkiksi taiteellisina
suunnittelijoina, taiteilijoina ja tutkijoina.
