kardiologian poliklinkalla oli tänään hässäkkää heti aamusta. kaikki tapahtui todella vauhdilla työjaon selvittyä. tänään vuorossa oli omalta näkökannalta rasitus ekg:n otto ja siihen liittyvä isotooppikuvaus.
rasitus ekg:n avulla pyritään selvittämään syitä erilaisille rintakivuille ja esim. pyörtymisille. potilaan sykettä nostetaan tietylle tasolle potilaan maksimisykkeestä (215 -oma ikä) ja pyritään polkemaan mahdollisimman kauan. oma henkilökohtainen tehtävä tutkimuksen aikana oli mitata potilaan verenpainetta manuaalisesti, eli korvat olivat koetuksella, mutta hyvin tilanteesta selvittiin hyvin. olin tyytyväinen panokseeni :)
isotooppitutkimuksessa röntgenhoitaja kertoi kaikista erilaisista tutkimuksista ja mitä niillä haetaan. tässä tutkimuksessa potilas kuvattiin rasituksen jälkeen, sydänmonitori oli kytketty kuvauslaitteeseen ja potilaalle oli annettu jo aiemmin isotooppia, joka teki potilaasta "radioaktiivisen". päinvastoin kuin voisi kuvitella, potilas ei saanut mitään supervoimia... potilaasta lähtevä säteily kerätään talteen gammaröntgenillä, jolloin saadaan tarkka kuva sydämellä. kuvat viimeistellään vielä CT-kuvalla, joka auttaa hälventämään varjot edellisistä kuvista. tämä oli todella siistiä.
huomenna sitten astutaankin skopioiden ihmeelliseen maailmaan ja kurkistetaan miltä siellä ihmisen sisäpuolella oikein näyttää.
tänään oli mukava pitkästä aikaa nähdä myös muita luokkalaisia, ja niin yllättävää kuin se onkin, kaikilla melkeinpä on jo ikävä kouluun. ehkä se yhteisolo ja kortinpeluu puuttuu tästä harjoittelusta, mutta vielä ensiviikko työharjoittelua ja sitten takaisin koulun penkille. siitä meneekin sitten varmaan viikko niin alkaa seuraavan harjoittelun odottelu. heh heh.
ps. tuli lasketeltua ekan kerran elämässäni sunnuntaina - lastenrinne alko jo meneen ongelmitta! (tätä edelsi öbaut 4 kaatumista, mitkä varmasti herättivät muissa laskijoissa hilpeyttä...)
